Definição e significado de 1995

Tapahtumia [muokkaa]

Tammikuu [muokkaa]

• 1. tammikuuta – Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin. Samalla ne erosivat Euroopan vapaakauppajärjestöstä EFTA:sta.
• 1. tammikuuta – World Trade Organization korvasi GATT:n.
• 1. tammikuuta – Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) muutti nimensä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöksi (Etyj).
• 1. tammikuuta – Kosken (Hl) kunta muutti nimensä Hämeenkoskeksi.
• 5. tammikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti kauppaoikeuden professorin Kirsti Rissasen oikeusministeriön kansliapäälliköksi helmikuun alusta lukien. Rissanen oli ensimmäinen ministeriön kansliapäälliköksi nimitetty nainen Suomessa.
• 6. tammikuuta – Poliisi löysi Manilassa tulipaloa tutkittaessa pommitehtaan ja tietokoneen, joka sisälsi suunnitelmat al-Qaidan massiivisesta 11 lentokoneen kaappaussuunnitelmasta 21. tammikuuta.
• 9. tammikuuta – Valeri Poljakov teki uuden avaruudessa oleskeluennätyksen: hän sai täyteen 366 vuorokautta Mir-avaruusasemalla.
• 9. tammikuuta − Indonesia ja Portugali aloittivat YK:n pääsihteerin Boutros Boutros-Ghalin välityksellä neuvottelut Itä-Timorin tulevaisuudesta. Itä-Timor oli ollut Portugalin siirtomaana vuoteen 1975 saakka ja Indonesia oli liittänyt sen itseensä vuonna 1976.
• 10. tammikuuta – YK:n pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali saapui vierailulle Suomeen ja osallistui sen aikana Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen Helsingissä.
• 13. tammikuuta – Tasoristeysonnettomuus Iitin Kausalassa. Erikoispikajuna Sibelius törmäsi betonielementtilastissa olleeseen rekkaan ja suistui kiskoilta.
• 13. tammikuuta – Autolautta Silja Europa ajoi karille Tukholman saaristossa automaattiohjauksen petettyä. Vahingot jäivät vähäisiksi.
• 16. tammikuuta − Suomalaiset europarlamentaarikot osallistuivat ensimmäisen kerran EU-parlamentin täysistuntoon Strasbourgissa.
• 17. tammikuuta – Yli 5 000 ihmistä kuoli Japanissa, kun Kōbessa sattui maanjäristys, joka oli vaoimakkuudeltaan 7,2 Richterin asteikolla.
• 17. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin ja viisi muuta pankin johtohenkilöä 26 miljoonan markan korvauksiin Siltapankki Oy:lle. Sundqvist velvoitettiin maksamaan summasta yksin 12 miljoonaa, loput 14 miljoonaa määrättiin kaikkien yhteisesti maksettavaksi.
• 17. tammikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti Kaakkois-Aasiaan ja vieraili matkansa aikana Indonesiassa, Thaimaassa, Malesiassa ja Singaporessa.
• 17. tammikuuta – Esko Aho antoi eduskunnalle pääministerin ilmoituksen, jonka mukaan Suomi anoo tarkkailijan asemaa Länsi-Euroopan unionissa (WEU).
• 18. tammikuuta – Etelä-Ranskasta, läheltä Vallon-Pont-d'Arcia, löydettiin 17 000–20 000 vuotta vanhoja luolamaalauksia.
• 21. tammikuuta – Ulkoministeri Heikki Haavisto joutui eroamaan saatuaan vakavan sairauskohtauksen. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen määrättiin hoitamaan toistaiseksi myös ulkoministerin tehtäviä.
• 22. tammikuuta – Kaksi itsemurhapommittajaa surmasi 19 israelilaista Israelissa.
• 22. tammikuuta – Amer-yhtymä myi omistamansa kustannusyhtiön Weilin+Göösin WSOY:lle 176 miljoonalla markalla.
• 23. tammikuuta – Lumimyrsky vaikeutti liikennettä maalla ja merellä Suomen eteläosassa.
• 25. tammikuuta – Venäjä oli lähellä suorittaa ydinaseiskun, kun norjalainen tutkimusraketti tulkittiin Olenegorskin tutka-asemalla vihamieliseksi Yhdysvaltojen Trident-ohjukseksi.
• 27. tammikuuta – Auschwitzin keskitysleirin vapauttamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Leirillä oli vuosina 1940–1945 surmattu noin 1,5 miljoonaa ihmistä, suurimmaksi osaksi juutalaisia.
• 31. tammikuuta – Presidentti Bill Clinton vahvisti 20 miljardin dollarin lainan Meksikolle maan talouden vakauttamiseksi.
• 31. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 103−66 lain naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Laki astui voimaan huhtikuun alussa ja ensimmäiset naiset aloittivat varusmiespalveluksensa Suomen puolustusvoimissa lokakuun alussa.

Helmikuu [muokkaa]

• 1. helmikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ulkoministeri Heikki Haavistolle eron hallituksesta ja nimitti uudeksi ulkoministeriksi Oy Nokia Ab:n johtokunnan jäsenen Paavo Rantasen.
• 2. helmikuuta − Egyptin presidentti Hosni Mubarak, Israelin pääministeri Jitzhak Rabin, Jordanian kuningas Hussein ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja Jasser Arafat aloittivat ensimmäisen yhteisen huippukokouksensa Egyptin pääkaupungissa Kairossa. He vakuuttivat julkilausumassaan jatkavansa Lähi-idän rauhanprosessia ja tuomitsivat Lähi-idän terrorin ja väkivallan.
• 2. helmikuuta – Euroopan neuvosto ilmoitti jäädyttävänsä Venäjän jäsenhakemuksen, kunnes Tšetšenian kriisissä päästäisiin rauhanomaiseen ratkaisuun.
• 3. helmikuuta – Länsi-Euroopan unioni WEU myönsi Suomelle tarkkailijan aseman.
• 4. helmikuuta – Puolan presidentti Lech Wałęsa joutui riitaan parlamentin kanssa. Wałęsa vaati parlamenttia hajottamisen uhalla erottamaan pääministeri Waldemar Pawlakin, jota hän syytti uudistusten jarruttamisesta, parlamentti taas uhkasi haastaa Wałęsan valtakunnanoikeuteen presidentin valtaoikeuksien ylittämisestä, mikäli tämä hajottaisi parlamentin. Taustalla olivat erimielisyydet valtion budjetista. Kriisi laukesi, kun Pawlak erosi oma-aloitteisesti pääministerin paikalta 8. helmikuuta.
• 9. helmikuuta – Yhdyspankki ja Kansallis-Osake-Pankki ilmoittivat yhdistyvänsä.
• 12. helmikuuta – Dresdenissä Saksassa alkoivat kaksipäiväiset kaupungin pommitusten 50-vuotismuistojuhlat.
• 15. helmikuuta – FBI pidätti Kevin Mitnickin, jota syytettiin kymmeniin tietokonejärjestelmiin murtautumisesta.
• 17. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi uudistetun poliisilain ja uuden pakkokeinolain, joiden nojalla poliisi sai oikeuden puhelinkuunteluun, puhelujen nauhoittamiseen ja muuhun tekniseen tarkkailuun törkeiden rikosten tutkinnassa.
• 19. helmikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Ranskaan.
• 20. helmikuuta − Suomessa alkoi yli kaksi kuukautta kestänyt palomiesten lakko, joka päättyi 27. huhtikuuta.
• 23. helmikuuta – Autolautta Estonian hylky rauhoitettiin Suomen, Ruotsin ja Viron yhteisellä sopimuksella.
• 24. helmikuuta – Suomessa alkoi terveydenhoitohenkilöstön lakko, jonka piirissä oli sata sairaalaa, 250 terveyskeskusta ja 500 vanhainkotia. Lakko päättyi 23. maaliskuuta.
• 26. helmikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan vanhin sijoituspankki Barings PLC kaatui meklarin menetettyä 1,4 miljardia dollaria Tokion pörssissä.

Maaliskuu [muokkaa]

• 1. maaliskuuta – Puolan pääministeri Waldemar Pawlak erosi parlamentista, hänen seuraajakseen nousi entinen kommunisti Jozef Oleksy.
• 1. maaliskuuta − Muotoilija, professori Timo Sarpaneva luovutti Taideteollisuusmuseolle laajan kokoelman tuotantonsa alkuperäiskappaleita.
• 2. maaliskuuta – Nick Leeson pidätettiin Barings-pankin kaatumiseen johtaneista teoista.
• 3. maaliskuuta – YK-rauhanturvaajat vetäytyivät Somaliasta.
• 5. maaliskuuta − Venäjän Suomen-suurlähettiläs Juri Derjabin varoitti Vasabladetille antamassaan haastattelussa Suomea Venäjän reaktioista, jos Suomi liittyisi NATO:n jäseneksi.
• 5. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Itävaltaan ja Unkariin.
• 11. maaliskuuta – Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev hajotti parlamentin sen jälkeen, kun perustuslakituomioistuin oli julistanut vuoden 1994 presidentinvaalin mitättömäksi, ja hyväksyi hallituksen eronpyynnön. Nazarbajev ilmoitti hallitsevansa maata toistaiseksi ilman parlamenttia.
• 14. maaliskuuta – Norman Thagardista tuli ensimmäinen yhdysvaltalainen astronautti, joka nousi avaruuteen venäläisellä aluksella.
• 19. maaliskuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. Suurin voittaja oli SDP 63 eduskuntapaikalla − eniten paikkoja toisen maailmansodan jälkeen − ja suurimmat häviäjät SMP, joka menetti miltei kaikki eduskuntapaikkansa, ja eduskunnasta pudonnut Liberaalinen Kansanpuolue. Myös Suomen Keskusta koki 11 paikan tappion.
• 20. maaliskuuta – Korkein totuus -lahkon jäsenet päästivät sariinikaasua Tokiossa viiteen junaan, 12 ihmistä kuoli ja 5 500 sai vammoja.
• 22. maaliskuuta – Kosmonautti Valeri Poljakov palasi maahan ennätyksellisen 438 vuorokauden oleskelun jälkeen Mir-avaruusasemalta.
• 26.maaliskuuta - Eazy-E kuolema.
• 28. maaliskuuta − Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin SDP:n Paavo Lipponen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Riitta Uosukainen.
• 29. maaliskuuta − Pääministeri Esko Aho esitti hallituksensa eronpyynnön presidentti Martti Ahtisaarelle.
• 30. maaliskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari antoi eduskunnan puhemiehelle Paavo Lipposelle tehtäväksi muodostaa uuden hallituksen.

Huhtikuu [muokkaa]

• 2. huhtikuuta − Turussa avattiin museokokonaisuus Aboa Vetus & Ars Nova.
• 9. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori valittiin toiselle virkakaudelleen.
• 10. huhtikuuta − Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Sixten Korkman nimitettiin EU:n talousministerineuvoston (Ecofin) pääjohtajaksi. Ecofin vastasi Euroopan rahaliiton (EMU) toimeenpanosta.
• 10. huhtikuuta – Sosiologi, professori Elina Haavio-Mannila valittiin ensimmäisenä naisena Suomalaisen tiedeakatemian esimieheksi.
• 13. huhtikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Lipposen I hallituksen virkaansa.
• 18. huhtikuuta – Suomen Maaseudun Puolueen lehteä Suomen Uutisia julkaissut yhtiö Pientalonpoika Oy ajautui konkurssiin.
• 19. huhtikuuta – Oklahoma Cityn pommi-isku: liittovaltion virastossa Oklahoma Cityssä räjähti pommi, 168 ihmistä kuoli.
• 21. huhtikuuta − Eduskunnan toinen varapuhemies, Kokoomuksen Riitta Uosukainen, valittiin uudeksi puhemieheksi pääministeriksi siirtyneen Paavo Lipposen tilalle. Toiseksi varapuhemieheksi tuli SDP:n Matti Louekoski.
• 22. huhtikuuta − Virolainen autolautta Tallink ajoi päin rantakalliota kapeassa Kustaanmiekan salmessa Helsingin edustalla. Alus sai kylkeensä pitkän repeämän, josta vuoti runsaasti vettä konehuoneeseen, mutta henkilövahinkoja ei sattunut. Sää oli onnettomuushetkellä sumuinen. Alus palasi korjattuna liikenteeseen kesäkuussa.
• 23. huhtikuuta − Ranskassa järjestettiin presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Toiselle kierrokselle selvisivät entinen ministeri Lionel Jospin ja Pariisin pormestari Jacques Chirac.
• 27. huhtikuuta – Lapin sodan ja samalla jatkosodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
• 29. huhtikuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys presidentti Nursultan Nazarbajevin virkakauden jatkamisesta ilman vaaleja vuoteen 2000 saakka, jonka ilmoitettiin saaneen yli 95 prosentin kannatuksen. Nazarbajev itse kiisti pyrkivänsä diktatuuriin.

Toukokuu [muokkaa]

• 7. toukokuuta – Suomen jääkiekkomaajoukkue saavutti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Ruotsissa järjestetyissä jääkiekon MM-kilpailuissa. Loppuottelussa Suomi voitti Ruotsin tuloksella 4–1.
• 9. toukokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopan osalta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Merkkitapausta juhlistettiin neljän päivän aikana Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä ja Moskovassa. Länsimaiden johtajat eivät osallistuneet Moskovan juhlallisuuksiin Tšetšenian sodan vuoksi. Suomen presidentti Martti Ahtisaari osallistui Lontoossa, Pariisissa ja Moskovassa pidettyihin tilaisuuksiin.
• 9. toukokuuta − Suomessa ja muissa Euroopan unionin jäsenmaissa vietettiin ensimmäisen kerran Eurooppa-päivää. Ranskan pääministerin Robert Schumanin antamasta julistuksesta, josta ajatuksen Euroopan yhdentymisestä oli katsottu saaneen alkunsa, tuli kuluneeksi 45 vuotta.
• 11. toukokuuta – New Yorkissa järjestetyssä kokouksessa yli 170 maata päätti jatkaa ydinsulkusopimusta määräämättömän ajan ilman ehtoja.
• 13. toukokuuta – Norja voitti Dublinissa järjestetyn Eurovision laulukilpailun ja katkaisi näin Irlannin kolmen vuoden voittoputken. Voittokappale oli norjalaisen Rolf Løvlandin ja irlantilaisen Fionnuala Sherryn muodostaman Secret Gardenin ”Nocturne”.
• 14. toukokuuta – 14. dalai-lama julisti kuusivuotiaan Gedhun Choekyi Nyiman Panchen Laman 11. reinkarnaatioksi.
• 14. toukokuuta – Suomen etelä- ja keskiosassa oli ajankohtaan nähden harvinaisen voimakas lumipyry.
• 16. toukokuuta – Viron presidentti Lennart Meri aloitti virallisen vierailun Suomessa ensimmäisenä Viron valtionpäämiehenä yli 50 vuoteen.
• 17. toukokuuta – Jacques Chiracista tuli Ranskan presidentti.
• 17. toukokuuta – Suomen Maaseudun Puolue päätettiin hakea selvitystilaan, koska se ei pystynyt maksamaan noin neljän miljoonan markan velkojaan Pientalonpoika Oy:n konkurssipesälle, joka ei ollut suostunut odottamaan velanmaksua. Puoluetuen maksaminen SMP:lle lopetettiin.
• 21. toukokuuta − Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen tekniikan lisensiaatti Pekka Rytilän. Puolueen edellinen puheenjohtaja ja ainoa kansanedustaja Tuulikki Ukkola oli pudonnut eduskunnasta kevään vaaleissa.
• 23. toukokuuta – Java-ohjelmointikieli julkistettiin.
• 24. toukokuuta – Kansallis-Osake-Pankin ja Yhdyspankin yhdistyessä syntyvän pankin nimeksi ilmoitettiin tulevan Merita Pankki Oy.
• 27. toukokuuta – Näyttelijä Christopher Reeve halvaantui pudottuaan hevosen selästä ratsastuskilpailussa Virginian Charlottesvillessa.
• 27. toukokuuta − Suomen Kristillinen Liitto valitsi uudeksi puheenjohtajakseen kansanedustaja, rehtori Bjarne Kalliksen.
• 27. toukokuuta – Neftegorskin maanjäristys surmasi noin 2 000 ihmistä Sahalinin saaren pohjoisosassa Venäjällä.
• 29. toukokuuta – Uudessakaarlepyyssä päästettiin kahdessa turkistarhassa häkeistään yli 250 sinikettua, joista suuri osa kuoli luonnossa. Tekoon syyllisiksi paljastui heinäkuussa kolme nuorta naista, mikä synnytti julkisuudessa termin ”kettutytöt”.
• 30. toukokuuta – Göteborgin oopperan taiteellinen johtaja Juhani Raiskinen nimitettiin Suomen Kansallisoopperan pääjohtajaksi neljäksi vuodeksi elokuun alusta 1997 lukien.

Kesäkuu [muokkaa]

• 1. kesäkuuta – Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla alkoi vilkkain hurrikaanikausi 62 vuoteen.
• 1. kesäkuuta – Alankomaiden kuningatar Beatrix saapui valtiovierailulle Suomeen.
• 2. kesäkuuta – Yhdysvaltain ilmavoimien kapteeni Scott O’Gradyn F-16-hävittäjä ammuttiin alas Bosnian yllä hänen valvoessaan lentokieltoaluetta.
• 2. kesäkuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi arkkiatrin arvonimen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisätautiopin professorille Risto Pelkoselle.
• 5. kesäkuuta – Bosen–Einsteinin kondensaattia luotiin ensimmäisen kerran.
• 6. kesäkuuta − Hallitus antoi eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon, jonka mukaan Suomi ei enää ollut poliittisesti idän ja lännen välissä. Selonteossa esitettiin myös, että Suomi kouluttaisi erityisiä valmiusjoukkoja EU:n johdolla harjoitettavaa kriisinhallintaa varten. Selonteossa ei otettu kantaa Suomen mahdolliseen NATO-jäsenyyteen.
• 7. kesäkuuta – Kahdeksan puoluetta, jotka eivät olleet kaksissa perättäisissä eduskuntavaaleissa saaneet yhtään ehdokastaan eduskuntaan, poistettiin puoluerekisteristä. Joukossa oli toimintansa jo vuosia aiemmin lopettaneita puolueita, muun muassa SKP, SKDL ja DEVA.
• 11. kesäkuuta − Kansanedustaja Maija Perho valittiin Kokoomuksen uudeksi puoluesihteeriksi.
• 13. kesäkuuta – Presidentti Jacques Chirac ilmoitti Ranskan jatkavan Tyynen valtameren ydinkokeita.^[1]
• 13. kesäkuuta − Eduskunta muutti vaalilakia myöntämällä äänioikeuden kaikille, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä. Lainmuutos tuli voimaan vuoden 1996 alussa.
• 16. kesäkuuta − Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2002 talvikisat Yhdysvaltain Salt Lake Citylle.
• 18. kesäkuuta – Kilpa-autoilija Jyrki Järvilehto voitti ensimmäisenä suomalaisena Le Mansin 24 tunnin ajot McLaren F1 GTR:llä.
• 18. kesäkuuta − Kansanedustaja, oikeustieteen kandidaatti Tuija Brax valittiin Vihreän Liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin sosiaalityöntekijä Sirpa Kuronen.
• 20. kesäkuuta – Vasemmistoliitto erotti kansanedustajat Mikko Kuopan ja Esko-Juhani Tennilän eduskuntaryhmästään sekä antoi varoituksen Veijo Puhjolle. Kaikki kolme olivat edellisenä päivänä äänestäneet hallituksen ja oman eduskuntaryhmänsä säästölakipäätöksiä vastaan.
• 26. kesäkuuta − Egyptin presidentti Hosni Mubarak yritettiin murhata hänen vieraillessaan Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Tekoon syyllisiksi epäiltiin sudanilaisia äärimuslimeja ja tapaus kiristi Egyptin ja Sudanin jo ennestään huonoja välejä.
• 27. kesäkuuta − Slovakia jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
• 29. kesäkuuta − Ainakin 520 ihmistä sai surmansa ostoskeskuksen romahtaessa Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Raunioista löydettiin elossa olleita uhreja vielä yli kymmenen päivää myöhemmin.
• 29. kesäkuuta − Albania ja Moldova hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseniksi.

Heinäkuu [muokkaa]

• 5. heinäkuuta – Kiinan presidentti Jiang Zemin saapui vierailulle Suomeen ensimmäisenä Kiinan valtionpäämiehenä. Vierailuun osallistui arvovaltainen kiinalainen talouselämän valtuuskunta. Suomen ja Kiinan välillä allekirjoitettiin vierailun aikana kauppasopimuksia yhteensä noin 400 miljoonan markan arvosta.
• 6. heinäkuuta – Bosnian serbit aloittivat hyökkäyksen saarrettua Srebrenican kaupunkia vastaan. Kaupungin kukistuttua Srebrenican naiset, lapset ja vanhukset laitettiin busseihin ja lähetettiin etelään kohti bosniakkien hallitsemaa seutua.
• 7. heinäkuuta – Albanian viimeinen kommunistijohtaja Ramiz Alia vapautettiin albanialaisen tuomioistuimen päätöksellä vankilasta hänen ehdittyään kärsiä noin kolmanneksen yhdeksän vuoden vankeustuomiostaan.
• 9. heinäkuuta – Ranskan laivasto pysäytti ympäristöjärjestö Greenpeacen Rainbow Warrior II -aluksen matkan Ranskan ydinkoealueelle Mururoan atollille Tyynellämerellä.
• 10. heinäkuuta – Burman eli Myanmarin sotilashallitus vapautti oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin lähes kuusi vuotta kestäneestä kotiarestista.
• 12. heinäkuuta – Italian viranomaiset antoivat entistä pääministeriä Bettino Craxia koskevan kansainvälisen pidätysmääräyksen. Craxi, joka oli tuomittu poissaolevana 25 vuoden vankeuteen lahjusten ottamisesta, oleskeli maanpaossa Tunisiassa.
• 12. heinäkuuta − Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman nimitettiin Euroopan parlamentin ensimmäiseksi oikeusasiamieheksi.
• 14. heinäkuuta – Ruotsin kruununprinsessa Victoria täytti 18 vuotta ja sai oikeuden toimia isänsä kuningas Kaarle XVI Kustaan sijaishallitsijana.
• 18. heinäkuuta – Montserratissa alkoi Soufrière Hillsin tulivuorenpurkaus. Useita vuosia kestänyt purkaus tuhosi saarta ja sen pääkaupungin. Suurin osa asukkaista joutui maanpakoon.
• 21.–26. heinäkuuta – Kiinan kansanarmeija ampui ohjuksia Taiwanin rannikon lähellä merisotaharjoituksessa Taiwanin presidentin Lee Teng-huin vierailtua Yhdysvalloissa.
• 25. heinäkuuta – Haagin kansainvälinen sotarikostuomioistuin asetti Bosnia ja Hertsegovinan serbijohtajan Radovan Karadžićin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladićin syytteeseen sotarikoksista. Heistä annettiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Karadžić saatiin kiinni heinäkuussa 2008, Mladić toukokuussa 2011.
• 25. heinäkuuta – Postipankin New Yorkin konttorin tappioiden ilmoitettiin vuosina 1992–1994 olleen paljon aiemmin kerrottua suuremmat. Alkuvuodesta oli puhuttu 100 miljoonan markan tappiosta, mutta nyt sen ilmoitettiin olevan jo 460 miljoonaa. Postipankin johto sanoi olleensa tietämätön New Yorkin konttorin toiminnasta.

Elokuu [muokkaa]

• 1. elokuuta − Eläinlääketieteellinen korkeakoulu lakkautettiin itsenäisenä korkeakouluna ja liitettiin Helsingin yliopiston tiedekunnaksi.
• 1. elokuuta − Viimeiset Ruotsin vallan ajalta periytyneet, vielä muodollisesti voimassa olleet säätyjen ja kaupunkien erioikeudet lakkautettiin uudistettaessa hallitusmuotoon kirjattuja kansalaisten perusoikeuksia koskevia säännöksiä.
• 3. elokuuta − Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin päällikkö Erich Mielke vapautettiin vankilasta korkean ikänsä vuoksi. 87-vuotias Mielke oli ehtinyt istua vuonna 1993 saamastaan kuuden vuoden vankeustuomiosta vajaat kaksi vuotta.
• 4. elokuuta – Operaatio Myrsky: Kroatian armeija HV ja Bosnian kroaattiarmeija HVO aloittivat hyökkäyksen, joka tuhosi nopeasti Krajinan serbitasavallan ja ajoi 200 000 Kroatian serbia pakoon Serbiaan.^[2]
• 5. elokuuta − Yhdysvallat ja Vietnam solmivat diplomaattisuhteet.
• 10. elokuuta – Keskusrikospoliisin ilmoitettiin aloittavan tutkimukset Kari ja Jussi Uotin omistaman Interbankin myynnistä Kalle Isokalliolle vuonna 1993. Uotin veljeksiä epäiltiin törkeästä petoksesta, velallisen epärehellisyydestä ja kirjanpitorikoksesta, koska heidän katsottiin siirtäneen kaupasta saamansa 49 miljoonan markan myyntivoiton ulkomaille. Asiasta oli tehnyt rikosilmoituksen Uudenmaan lääninverovirasto.
• 11. elokuuta – Remedy Entertainment perustettiin.
• 15. elokuuta – Toisen maailmansodan päättymisestä ja Japanin antautumisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Pääministeri Tomiichi Murayama pyysi naapurimailta anteeksi japanilaisten sotilaiden Japanin miehittämillä alueilla vuosina 1931–1945 harjoittamia julmuuksia.
• 18. elokuuta – Ingvar Carlsson ilmoitti eroavansa Ruotsin pääministerin ja Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan paikalta keväällä 1996.
• 24. elokuuta – Microsoft julkaisi Windows 95 -käyttöjärjestelmän
• 25. elokuuta – Pasilan poliisitalon vieressä Helsingissä räjähti autopommi, joka aiheutti suuret aineelliset vahingot poliisitalolle, oikeustalolle ja Yleisradion rakennukselle. Yksi poliisi loukkaantui lievästi. Tapausta ei ole selvitetty.
• 25. elokuuta – Vasemmistoliitosta erotetut kansanedustajat Mikko Kuoppa ja Esko-Juhani Tennilä perustivat oman Vasemmistoryhmä - Vänstergruppen -nimisen eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin myös Veijo Puhjo liittyi tähän ryhmään.
• 28. elokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Latviaan. Kyseessä oli ensimmäinen valtionpäämiestason vierailu maiden välillä lähes 70 vuoteen; Latvian presidentti Jānis Čakste oli vieraillut Suomessa vuonna 1926.
• 28. elokuuta − Havin tehtaalta Riihimäeltä pääsi Vantaanjokeen 15 000 litraa astianpesuainetta. Joki vaahtosi useiden päivien ajan ja tuhansia kaloja kuoli. Tapaus johti poliisitutkintaan.
• 28. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto arvosteli poikkeuksellisen jyrkästi valtiovarainministeri Iiro Viinasen toimintaa Postipankin pääjohtajan Seppo Lindblomin erottamisessa, jonka hän tulkitsi olleen suorastaan ajojahtia Lindblomia vastaan. Koiviston lausunnon katsottiin merkitsevän sitä, että hän aikoo vastaisuudessa osallistua entistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
• 30. elokuuta – Kazakstanissa järjestettiin kansanäänestys istuvan presidentin Nursultan Nazarbajevin valtaoikeuksien huomattavasta laajentamisesta. Äänestäneistä yli 70 prosentin ilmoitettiin kannattaneen sitä. Äänestystä pidettiin ulkomailla laajalti epäluotettavana.

Syyskuu [muokkaa]

• 1. syyskuuta − Libyan johtaja Muammar Gaddafi ilmoitti, että noin 20 000−30 000 palestiinalaista tullaan karkottamaan Libyasta vastalauseena Israelin ja Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n rauhanpyrkimyksille.
• 4. syyskuuta − Vuonna 1985 toimintansa lopettaneen, Laukaassa sijainneen Lievestuoreen sellutehtaan rakennukset räjäytettiin.
• 5. syyskuuta – Ranska aloitti ydinkokeiden sarjan Mururoan atollilla Tyynellä valtamerellä. Jo ensimmäinen ydinkoe aiheutti rajut mellakat Ranskalle kuuluvalla Tahitin saarella ja monissa Euroopan maissa.
• 11. syyskuuta − Kymmene Oy ja Yhtyneet Paperitehtaat Oy ilmoittivat yhdistyvänsä UPM-Kymmene Oy:ksi. Uudesta yhtiöstä tuli liikevaihdoltaan Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin metsäalan yritys.
• 14. syyskuuta − Liettua ilmoitti sulkevansa Ignalinan ydinvoimalan vuoteen 2000 mennessä. Voimala suljettiin lopullisesti kuitenkin vasta vuoden 2009 lopussa.
• 19. syyskuuta – New York Times ja Washington Post julkaisivat Unabomberin 35 000-sanaisen manifestin, jolla toivottiin että joku tunnistaisi kirjoittajan tai hän lopettaisi pommituskampanjansa.
• 22. syyskuuta − Korkeimman oikeuden jäsen, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Lehtimaja valittiin uudeksi eduskunnan oikeusasiamieheksi.
• 25. syyskuuta – Palermossa Italiassa alkoi oikeudenkäynti mafiayhteyksistä syytettyä entistä pääministeriä Giulio Andreottia vastaan. Andreottin väitettiin jopa olleen mafiajärjestön jäsen.
• 26. syyskuuta − Ukraina hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi. EN:ssa oli nyt 37 jäsenmaata.
• 26. syyskuuta − EU-parlamentaarikko Elisabeth Rehn nimitettiin YK:n ihmisoikeustarkkailijaksi entisen Jugoslavian alueelle.
• 26. syyskuuta − Presidentti Martti Ahtisaari matkusti kaksipäiväiselle valtiovierailulle Islantiin.
• 27. syyskuuta – Venäjän hallituksen asettama tutkimusryhmä vahvisti, että Jekaterinburgista vuonna 1991 löydetyt ruumiit kuuluivat siellä vuonna 1918 teloitetuille keisari Nikolai II:lle, hänen perheensä jäsenille ja heidän palvelijoilleen. Tutkimusryhmän mukaan kukaan keisariperheen jäsenistä ei ollut selvinnyt hengissä teloituksesta.

Lokakuu [muokkaa]

• 1. lokakuuta – Kymmenen syytettyä tuomittiin syyllisiksi World Trade Centerin pommi-iskuun 1993.
• 2. lokakuuta – Iron Maiden julkaisi The X Factor -albumin.
• 2. lokakuuta – Oasis julkaisi (What's the Story) Morning Glory? -albumin.
• 4. lokakuuta – O. J. Simpson vapautettiin syytteistä kahteen murhaan. Hänet tuomittiin myöhemmin (1996) 33 500 000 dollarin korvauksiin samojen henkilöiden pahoinpitelyistä ja kuolemantuottamuksesta.
• 6. lokakuuta – Radio NRJ perustettiin.
• 8. lokakuuta – Helsingin juhlaviikkojen todettiin ylittäneen budjettinsa 8,5 miljoonalla markalla. Juhlaviikkojen järjestäjän, Helsinki-viikon säätiön, koko hallitus erosi.
• 12. lokakuuta – Iltapäivälehti Expressen kertoi Ruotsin varapääministerin Mona Sahlinin käyttäneen hallituksen luottokorttia yksityisiin menoihinsa. Asiasta nousi kohu ja Sahlinin nousussa ollut poliittinen ura katkesi.
• 15. lokakuuta – Irakin presidentin Saddam Husseinin ilmoitettiin tulleen valituksi uudelle virkakaudelle 99,96 prosentin ääniosuudella.
• 17. lokakuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
• 20. lokakuuta – Merita Pankki myi Kansallis-Osake-Pankin vuonna 1984 ostaman, Zürichissä Sveitsissä toimineen Nordfinanz-Bankin sveitsiläiselle Union Bancaire Privée -pankille kahdella miljardilla markalla.
• 22.−24. lokakuuta − Yhdistyneet Kansakunnat piti 50-vuotisjuhlakokouksensa New Yorkissa. Kokoukseen osallistuivat 150 jäsenmaan edustajat.
• 25. lokakuuta – Kaakkois-Aasiassa sattui täydellinen auringonpimennys.
• 27. lokakuuta – Latvia jätti ensimmäisenä Baltian maana jäsenhakemuksen Euroopan unionille.
• 30. lokakuuta – Québecin separatistit hävisivät täpärästi kansanäänestyksen Kanadasta eroamisesta.
• 30. lokakuuta – Tulitikkujen valmistus Suomessa loppui, kun viimeinen tulitikkutehdas Finn-Match Jyväskylän mlk:n Vaajakoskella siirtyi ruotsalaiselle Swedish Matchille, joka lopetti tehtaan toiminnan.

Marraskuu [muokkaa]

• 4. marraskuuta – Israelin pääministeri Jitzhak Rabin haavoittui kuolettavasti Jigal Amirin ampumana Tel Avivissa.
• 7. marraskuuta – Ilmavoimien neljä ensimmäistä F-18D Hornetia laskeutui Pirkkalaan.
• 10. marraskuuta – Ympäristöaktivisti Ken Saro-Wiwa ja kahdeksan muuta Ogoni-aktivistia hirtettiin Nigeriassa. Vastalauseena kuolemantuomioille Nigeria erotettiin seuraavana päivänä määräajaksi Brittiläisestä kansainyhteisöstä.
• 12. marraskuuta – Presidentti Haidar Alijevin Uusi Azerbaidžan -puolue sai murskavoiton Azerbaidžanin ensimmäisissä parlamenttivaaleissa maan itsenäistymisen jälkeen. Oppositio kieltäytyi hyväksymästä tulosta, koska osa puolueista ei ollut saanut asettaa ehdokkaita. Kansainväliset vaalitarkkailijat raportoivat monista väärinkäytöksistä vaalien aikana.
• 13. marraskuuta – Oikeudenkäynti Itä-Saksan entistä puoluejohtajaa Egon Krenziä ja viittä muuta maan entistä johtomiestä vastaan alkoi Berliinissä. Heitä syytettiin osallisuudesta Itä-Saksasta länteen pyrkineiden ihmisten surmaamiseen vuosina 1949–1989.
• 14. marraskuuta − Ilmavoimien Draken-hävittäjä syöksyi maahan Uuraisilla. Konetta ohjannut yliluutnantti sai surmansa. Tutkintalautakunnan mukaan onnettomuuskoneen korkeusmittari oli säädetty väärin.
• 15. marraskuuta − Slovakian parlamentti hyväksyi kielilain, jonka mukaan slovakista tuli maan ainoa virallinen kieli ja joka rajoitti muiden kielten käyttöä virallisissa yhteyksissä. Unkari kutsui välittömästi suurlähettiläänsä kotiin Bratislavasta syyttäen Slovakiaa maan unkarilaisvähemmistön sortamisesta.
• 16. marraskuuta − Haagin sotarikostuomioistuin asetti Bosnian serbijohtajan Radovan Karadžićin ja serbijoukkojen komentajan kenraali Ratko Mladićin poissaolevina syytteeseen kesällä tehdystä Srebrenican joukkomurhasta.
• 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Joachim ja hongkongilainen Alexandra Manley vihittiin avioliittoon Kööpenhaminassa.
• 19. marraskuuta – Kansanedustaja Aleksander Kwaśniewski voitti Puolan presidentinvaalit syrjäyttäen istuvan presidentin Lech Wałęsan.
• 20. marraskuuta – Euroopan unioni jäädytti talousapunsa Nigerialle ja määräsi maan aseidenvientikieltoon Ken Saro-Wiwan ja kahdeksan muun aktivistin teloittamisen vuoksi.
• 21. marraskuuta – Dow Jonesin teollisuusindeksi ylsi uuteen ennätykseen, 5 023,55.
• 22. marraskuuta – Israel, Egypti ja suuri osa Pohjois-Afrikan Välimeren-rannikkoa koki historiallisen voimakkaan maanjäristyksen: 7,2 Richterin asteikolla.
• 22. marraskuuta – Israelin ulkoministeri Shimon Peres muodosti uuden hallituksen, jossa hän otti edeltäjänsä Jitzhak Rabinin tapaan pää- ja puolustusministerin salkut.
• 23. marraskuuta – Valmet ja venäläinen AvtoVAZ-autotehdas solmivat kolmivuotisen sopimuksen 60 000 Lada Samara -henkilöauton kokoonpanosta Länsi-Euroopan markkinoita varten Uudessakaupungissa keväästä 1996 alkaen.
• 25. marraskuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen maaseudun puolueen raunioille perustetun Perussuomalaiset-puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Puoluesihteeriksi valittiin SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä toiminut Timo Soini.
• 27. marraskuuta – Espanjan Javier Solana avasi 27 maan välisen Barcelonan konferenssin tavoitteena taistella fundamentalismia vastaan, luoda vapaakauppa-alue Välimerelle vuoteen 2010 mennessä ja vähentää USA:n vaikutusvaltaa alueella.
• 27. marraskuuta – Italialaisen Pendolino-junan koekäyttö Suomessa alkoi Helsingin ja Turun välisellä rataosalla, ns. rantaradalla.
• 30. marraskuuta – Javier Solana nousi yllätysehdokkaana NATO:n johtoon, vaikka 52 Yhdysvaltain kongressin jäsentä vastusti hänen valintaansa.
• 30. marraskuuta – 19-vuotias Pekka Kuusisto voitti seitsemännen kansainvälisen Jean Sibelius -viulukilpailun.
• 30. marraskuuta – Pääkaupunkiseudun paikallisradioyhtiö Radio Ykkönen ajautui konkurssiin rästiin jääneiden tekijänoikeusmaksujen vuoksi.

Joulukuu [muokkaa]

• 1. joulukuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen Sanoma Oy:n suuromistajalle Aatos Erkolle.
• 5. joulukuuta – Ranska ilmoitti palaavansa NATO:n sotilaalliseen toimintaan, josta se oli eronnut presidentti Charles de Gaullen johdolla vuonna 1966.
• 7. joulukuuta – Kirjailija Hannu Mäkelä sai Finlandia-palkinnon Eino Leinon elämää kuvaavasta teoksestaan Mestari.
• 12. joulukuuta – Ruandan vuoden 1994 kansanmurhaa käsitellyt kansainvälinen erikoistuomioistuin nosti ensimmäiset syytteet kahdeksaa henkilöä vastaan.
• 13. joulukuuta – Helsingin käräjäoikeudessa alkoi oikeudenkäynti Eka-yhtymän entistä johtoa vastaan. Pääjohtaja Eero Rantalaa ja kahta muuta johtoryhmän jäsentä syytettiin säästökassarikoksesta sekä säästökassa-asiakkaiden ja valtiovarainministeriön harhauttamisesta Eka-yhtymän konkurssin yhteydessä.
• 14. joulukuuta – Pääkaupunkiseudun paikallisradion Radio Ykkösen lähetykset päättyivät.
• 15. joulukuuta – Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöksen seurauksena syntyi Bosman-sääntö.
• 20. joulukuuta – Yhdysvaltalaisen matkustajakoneen maahansyöksyssä Kolumbiassa sai 157 ihmistä surmansa.
• 20. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 147–7 suomalaisten rauhanturvaajien osallistumisen NATO-johtoiseen Bosnia ja Hertsegovinan rauhanturvaoperaatioon. Ennen päätöstä eduskunta oli joutunut muuttamaan rauhanturvalakia operaatioon liittyvän voimankäytön mahdollisuuden vuoksi. Suomalaisen rauhanturvaosaston pääjoukko, 288 miestä, matkusti Bosnia ja Hertsegovinaan helmikuussa 1996.
• 23. joulukuuta – Puolan uusi presidentti Aleksander Kwaśniewski astui virkaansa.
• 24.–26. joulukuuta – Suomessa oli 1900-luvun kylmin joulu. Maan eteläosassa mitattiin monin paikoin 25–30 pakkasasteen lukemia.^[3]
• 24. joulukuuta – Kirgisian presidentti Askar Akajev valittiin uudelle virkakaudelle. Hänen ilmoitettiin saaneen 72 prosenttia annetuista äänistä.
• 28. joulukuuta – Ilmanlaatu oli Pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen huono.
• 31. joulukuuta – Viimeinen Lassi ja Leevi -sarjakuvastrippi julkaistiin.

Tuntematon päivämäärä [muokkaa]

• Kesäkuu – Näyttelijä Sharon Stone sai Golden Globen parhaana naispääosana elokuvasta Casino, hän oli samasta roolista myös Oscar-ehdokkaana.
• Heinäkuu – Irak ilmoitti vetäytyvänsä yhteistyöstä YK:n UNSCOM-asetarkastajien ja IAEA:n kanssa, jos kauppasaartoa maata vastaan ei pureta 31. elokuuta mennessä. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden välit alkoivat rakoilla.
• Heinäkuu – Saddam Hussein paljasti Irakin biologisten ja ydinaseiden ohjelman laajuuden lankonsa, Hussein Kamil al Majidin, loikkauksen jälkeen.
• Huumoriyhtye Punatähdet perustettiin.
• Andrew Wiles todisti Fermat'n suuren lauseen.
• Kaarinan ja Paimion välinen E18-tien moottoritieosuus avattiin liikenteelle.

Syntyneitä [muokkaa]

• 24. toukokuuta – Josef Wenzel, Liechtensteinin perintöprinssi
• 4. heinäkuuta – Artturi Lehkonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 9. heinäkuuta – Georgie Henley, englantilainen näyttelijä
• 1. syyskuuta – Nathan MacKinnon, kanadalainen jääkiekkoilija
• 2. syyskuuta – Aleksandr Barkov Jr., suomalainen jääkiekkoilija
• Matias Hangasmaa, suomalainen näyttelijä

Kuolleita [muokkaa]

• 1. tammikuuta – Eugene Wigner, vuoden 1963 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilais-yhdysvaltalainen fyysikko
• 2. tammikuuta – Mohamed Siad Barre, Somalian diktaattori
• 9. tammikuuta – Souphanouvong, Laosin presidentti ja prinssi
• 14. tammikuuta – Maire Ojonen, suomalainen laulaja ("Harmony Sisters", kuoli vaikean sairauden murtamana Kotkassa, jonne hän palasi Chicagosta vain muutamia kuukausia ennen kuolemaansa) (s. 1916)
• 16. tammikuuta – Nils Oker-Blom, suomalainen lääkäri ja arkkiatri
• 18. tammikuuta – Adolf Butenandt, vuoden 1939 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen biokemisti
• 20. tammikuuta – Mehdi Bazargan, Iranin pääministeri
• 24. tammikuuta – Regina Linnanheimo, suomalainen elokuvanäyttelijä
• 28. tammikuuta – Rolf Bergroth, suomalainen pianisti
• 30. tammikuuta – Gerald Durrell, englantilainen kirjailija
• 31. tammikuuta – Eino Kaipainen, suomalainen näyttelijä (s. 1899)
• 31. tammikuuta – Kerttu Saalasti, suomalainen opetusneuvos, kansanedustaja ja ministeri (Kyösti Kallion tytär)
• 2. helmikuuta – Seppo Hanski, suomalainen muusikko
• 4. helmikuuta – Patricia Highsmith, yhdysvaltalainen kirjailija
• 9. helmikuuta – Kalevi Keihänen, suomalainen liikemies (seuramatkailun kehittäjä, Keihäsmatkojen toimitusjohtaja) (s. 1924)
• 9. helmikuuta – William Fulbright, yhdysvaltalainen poliitikko
• 16. helmikuuta – Erkka Lehtola, suomalainen lehtimies ja kulttuurivaikuttaja
• 17. helmikuuta – Viktor Vladimirov, neuvostoliittolainen diplomaatti ja kenraali
• 19. helmikuuta – Heikki Lounaja, suomalainen kirjailija
• 20. helmikuuta – Iris Kähäri, suomalainen kirjailija
• 23. helmikuuta – James Herriot, englantilainen kirjailija ja eläinlääkäri
• 6. maaliskuuta – Anna Bondestam, suomalainen kirjailija
• 8. maaliskuuta – Ingo Schwichtenberg, saksalainen muusikko (itsemurha)
• 10. maaliskuuta – Raoul Palmgren, suomalainen kirjailija ja professori
• 11. maaliskuuta – Väinö Valve, suomalainen kenraali (viimeinen elossa ollut jääkäri)
• 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Ison-Britannian pääministeri
• 14. maaliskuuta – William Alfred Fowler, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 20. maaliskuuta – Mielikki Ivalo, suomalainen kirjailija ja joogaohjaaja
• 26. maaliskuuta – Eric Wright ("Eazy-E"), yhdysvaltalainen rap-laulaja (gangstarapin uranuurtaja)
• 1. huhtikuuta – Paul Norrback, suomalainen harmonikkataiteilija
• 2. huhtikuuta – Hannes Alfvén, vuoden 1970 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut ruotsalainen fyysikko
• 6. huhtikuuta – V. J. Sukselainen, suomalainen poliitikko
• 10. huhtikuuta – Günter Guillaume, itäsaksalainen vakooja
• 10. huhtikuuta – Anja Ignatius, suomalainen viulisti ja professori
• 20. huhtikuuta – Milovan Ðilas, jugoslavialainen poliitikko
• 25. huhtikuuta – Ginger Rogers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija
• 25. huhtikuuta – Eino Lottanen, suomalainen poliitikko ja maanviljelysneuvos
• 2. toukokuuta − Karl-Erik Forssell, Porvoon hiippakunnan piispa
• 5. toukokuuta – Mihail Botvinnik, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari)
• 15. toukokuuta – Christian Anfinsen, vuoden 1972 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
• 18. toukokuuta – Aleksandr Godunov, venäläissyntyinen balettitanssija ja näyttelijä
• 24. toukokuuta - Harold Wilson, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• 1. kesäkuuta – Eva Cederström, suomalainen taidemaalari
• 25. kesäkuuta – Ernest Walton, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut irlantilainen fyysikko
• 28. kesäkuuta – Petri Walli, suomalainen rock-muusikko
• 29. kesäkuuta – Lana Turner, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 4. heinäkuuta – Eva Gabor, unkarilaissyntyinen näyttelijätär
• 7. heinäkuuta – Eeva-Liisa Manner, suomalainen runoilija
• 13. heinäkuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (s. 1951)
• 17. heinäkuuta – Juan Manuel Fangio, argentiinalainen Formula 1 -kuljettaja (viisinkertainen maailmanmestari)
• 24. heinäkuuta – Hans Wind, suomalainen lentäjä (kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari)
• 2. elokuuta – Irja Ranin, suomalainen näyttelijä ja TV-ohjaaja
• 9. elokuuta – Jerry García, yhdysvaltalainen kitaristi ("Grateful Dead")
• 10. elokuuta – Niilo Ryhtä, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 19. elokuuta – Matti Petäjä, suomalainen taidemaalari ja -graafikko
• 21. elokuuta – Subrahmanyan Chandrasekhar, vuoden 1983 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialais-yhdysvaltalainen tähtitieteilijä
• 9. syyskuuta – Sauli Lehtonen, suomalainen laulaja
• 12. syyskuuta – Jeremy Brett, englantilainen näyttelijä, joka tunnetaan parhaiten roolistaan Sherlock Holmesina tv-sarjassa Sherlock Holmesin seikkailut
• 14. syyskuuta – Aino Räsänen, suomalainen kirjailija
• 24. syyskuuta – Aimo T. Nikolainen, Helsingin hiippakunnan piispa
• 9. lokakuuta – Sir Alec Douglas-Home, Ison-Britannian pääministeri
• 16. lokakuuta – Torsten Steinby, suomalainen historioitsija ja lehtimies, Hufvudstadsbladetin päätoimittaja 1960–1974
• 24. lokakuuta – Pentti Tuominen, suomalainen oopperalaulaja
• 29. lokakuuta – Reino Karpola, suomalainen poliitikko
• 4. marraskuuta – Jitzhak Rabin, Israelin pääministeri
• 12. marraskuuta – Sven Högström, suomalainen lakimies ja poliitikko
• 13. marraskuuta – Harry Schreck, suomalainen arkkitehti
• 19. marraskuuta – Urho Kiukas, suomalainen poliitikko ja maaherra
• 23. marraskuuta – Einari Teräsvirta, suomalainen arkkitehti
• 24. marraskuuta – Onni Närvänen, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja ja ministeri
• 22. joulukuuta – James Meade, vuoden 1977 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä
• 25. joulukuuta – Dino Paul Crocetti ("Dean Martin"), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä

Nobelin palkinnot [muokkaa]

• Nobelin fysiikanpalkinto: Martin Perl ja Frederick Reines
• Nobelin kemianpalkinto: Paul J. Crutzen, Mario J. Molina ja Frank Rowland
• Nobelin lääketieteen palkinto: Edward Lewis, Christiane Nüsslein-Volhard ja Eric Wieschaus
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Seamus Heaney
• Nobelin rauhanpalkinto: Józef Rotblat

Muuta [muokkaa]

• Elokuvavuosi 1995

Viitteet [muokkaa]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1995.