definição e significado de Eurooppa | sensagent.com


   Publicitade R▼


 » 
alemão búlgaro chinês croata dinamarquês eslovaco esloveno espanhol estoniano farsi finlandês francês grego hebraico hindi holandês húngaro indonésio inglês islandês italiano japonês korean letão língua árabe lituano malgaxe norueguês polonês português romeno russo sérvio sueco tailandês tcheco turco vietnamês
alemão búlgaro chinês croata dinamarquês eslovaco esloveno espanhol estoniano farsi finlandês francês grego hebraico hindi holandês húngaro indonésio inglês islandês italiano japonês korean letão língua árabe lituano malgaxe norueguês polonês português romeno russo sérvio sueco tailandês tcheco turco vietnamês

Definição e significado de Eurooppa

Definição

definição - Wikipedia

   Publicidade ▼

Sinónimos

Ver também

   Publicidade ▼

Locuções

Dicionario analógico

Wikipedia

Eurooppa

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee maantieteellistä aluetta. Täsmennyssivulla on muita määritteitä sanalle Eurooppa.
Eurooppa
Pinta-ala10 180 000 km²
Väkiluku731 000 000
  – väestötiheys70 as/km²
Valtioita50 (luettelo valtioista)
KieletKatso Euroopan kielet
AikavyöhykeUTC – UTC+5
Suurimmat kaupungitLuettelo kaupungeista
Euroopan teemasivu

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on noin 50 valtiota.

Sisällysluettelo

Nimen alkuperä

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.[1]

Euroopan määritelmä

Euroopan rajat

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Keskiajalla Don-jokea pidettiin yleisesti Euroopan itärajana.[2] Ural-vuoristoa on pidetty maanosien rajana 1500-luvulta lähtien, jolloin se oli myös Venäjän itärajana. Käsitykset siitä, missä kohdassa Euroopan kaakkoisraja kulkee Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä, ovat myöhemminkin olleet vakiintumattomia ja vaihdelleet myös poliittisista syistä. Nykyisin rajan katsotaan tässä kohdassa tavallisimmin kulkevan Kaukasus-vuoristossa Venäjän etelärajan kohdalla tai lähellä sitä, jolloin Georgia, Armenia ja Azerbaidžan luetaan Aasiaan kuuluviksi. Kun viimeksi mainitut kuuluivat vielä Neuvostoliittoon, ne luettiin kuitenkin toisinaan Eurooppaan kuuluviksi ja maanosien rajan katsottiin kulkevan Neuvostoliiton silloista etelärajaa Kaspianmereen saakka. Toisinaan kuitenkin Kaukasiaa on kokonaisuudessaan pidetty Aasiaan kuuluvana ja maanosien rajan katsottu kulkevan Asovanmeren perukasta Volgan suulle.[3]

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[4] Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros luetaan yleensä maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Euroopan poliittinen kartta

Euroopan alaryhmittymiä:

Historia

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede

Euroopan topografinen kartta
Pääartikkeli: Euroopan maantiede

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä

Ilmasto ja kasvillisuus

Euroopan eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ilmastovyöhykkeeseen, mutta suurin osa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Vain kaikkein pohjoisimmat osat kuuluvat kylmään vyöhykkeeseen. Euroopassa, kuten muuallakin maapallolla paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin eteläinen kasvillisuus varsin pohjoisilla leveyspiireillä.

Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja vähäisen haihtumisen takia hyvin soista tundraa. Tyypillisiä alueen kasvilajeja ovat runsailla soilla kasvava tupasvilla ja rahkasammal, sekä yleisesti kaikkialla Pohjois-Euroopan tundralla kasvavat vaivaiskoivu ja variksenmarja.

Etelämpänä saavutaan metsänrajalle, mistä alkaa pohjoinen havumetsävyöhyke, taiga. Skandinaviassa metsänrajan muodostaa tunturikoivu noin 70-71 leveyspiirillä, Venäjällä sen muodostaa lähinnä mänty. Etelämpänä Skandinaviassa ensin mänty syrjäyttää koivun kanssa tunturikoivun noin 68-69 leveyspiirien tienoilla, ja edelleen etelämpänä kuusi yleistyy ajaen männyn ja koivun karuimmille kasvupaikoille viimeistään noin 66-65 leveyspiirille tultaessa. Näillä seuduin kasvillisuus on havumetsävyöhykettä tyypillisimmillään: kuusi-koivumetsiä rehevillä mailla ja männiköitä kuivilla mailla. Kaikkein kosteimmilla mailla on kuitenkin yleisesti turvesoita. Sama kasvillisuustyyppi jatkuu tästä vielä pitkälle etelään, noin 60. leveyspiirille saakka.

60 leveyspiirin tuntumassa taiga alkaa Euroopassa vaihettua ensin sekametsiksi, lopulta paljon etelämpänä Keski-Euroopalle tyypillisiksi lehtimetsiksi, idässä myös aroiksi. Sekametsien piirteitä alkaa näkyä pohjoisesta etelään tultaessa Suomen etelä-ja lounaisrannikolla, Tukholman seudulla Ruotsissa, Norjassa taas jo niinkin pohjoisessa kuin Trondheim, mikä johtuu Golfvirran lämmittävästä vaikutuksesta. Selvin merkki sekametsävyöhykkeen läheisyydestä näkyy Etelä-Suomessa esimerkiksi runsaasta lehti-ja sekametsille tyypillisestä kevätaspektista valkovuokkoineen. Sekametsäalue eli hemiboreaalinen vyöhyke ulottuu noin 60. leveyspiiriltä 55. leveyspiirille, eli tämän kasvillisuustyypin pääaluetta ovat Etelä-Ruotsi, Etelä-Norja, Baltian maat, osa Valko-Venäjää ja osa Venäjää. Tyypillisesti sekametsissä on sekä taigan että lauhkeiden lehtimetsien piirteitä. Rehevillä mailla vallitsevat tyypillisesti kuusi- ja lehtipuuvaltaiset sekametsät, joissa kuusien rinnalla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, pihlajaa, raitaa, vaahteraa, tammea, lehmusta, jalavaa ja pähkinäpensasta. Lännessä, kuten Etelä-Ruotsissa kasvaa myös pyökkiä. Karuilla seuduilla on lähinnä männiköitä, kuten taigallakin.

55. leveyspiiriltä aina 45. leveyspiirille saakka kasvillisuus on kosteilla seuduilla lehtimetsää, Itä-Euroopan kuivemmilla seudulla taas joko sekä lehtimetsän ja arokasvillisuuden muodostamaa metsäaroa, hieman harvempaa puistoaroa, tai aivan puhdasta aroa. Vuorten rajaamassa Unkarin altaassa kasvaa myös kuivaa aroa, paikallisittain pustaa. Lehtimetsäisillä seuduilla on hyvin monenlaisia metsätyyppejä. Lähempänä Atlantin kosteutta pyökki, vaahtera, koivu, jalava, saarni ja tammimetsät ovat tavallisimpia, Idässä taas metsiä muodostavat enemmänkin lehmukset, mänty, koivut, tuomet, saarnet, pihlajat, jalavat ja tammet. Metsäaroilla on samat puulajit kuin Itä-Euroopan lehtimetsissä, mutta siellä kasvaa myös runsaammin tiettyjä juuri metsäaroille sopeutuneita valoa kaipaavia spesialisteja kuten omenapuita. Arokasvillisuus muistuttaa lännessä, ja metsäaroilla monin paikoin niittyä, tai ketoa kukkineen ja ruohikkoineen, mutta edelleen itään päin mentäessä vain sitkeimmät ruoholajit menestyvät, ja maisema muuttuu tasaisen yksipuoliseksi ruohomereksi.

45. leveyspiirin tuntumassa Euroopassa kasvillisuus on vielä edelleen lehtimetsää, idässä aroa. Kuitenkin etelämmäs mentäessä ilmasto alkaa hiljalleen muuttua talvisateiden ilmastoksi, mikä näkyy myös kasvillisuudessa. Lännessä talveksi lehtensä tiputtavien lehtipuiden rinnalle ilmaantuu heti 45. leveyspiirin eteläpuolella myös nahkealehtisiä ainavihantia lehtipuita, kuten korkkitammia. Tämä välimerenkasvillisuuden ja lehtimetsien vaihettumisvyöhyke on nähtävissä Espanjan pohjoisrannikolla, Pohjois-Italiassa ja Etelä-Ranskassa selvimmin. Idässä arot törmäävät sen sijaan vuoristoihin, kuten Kaukasukseen, jonka rinteillä kasvaa hyvin monimuotoisia metsiä.

Varsinaista Välimeren kasvillisuutta kasvaa Euroopassa lähinnä kaikkialla Välimeren rannoilla, mutta myös pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä vuorten ja meren välissä Mustanmeren rannikolla. Välimeren kasvillisuus lienee maapallon yksi monimuotoisimmista kasvillisuustyypeistä. Alueella kasvaa niin nahkealehtisiä sankkoja ainavihantia metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja, matalampia tiheitä pensastoja siellä täällä kasvavine nahkealehtisine puineen, suuria kosteikkoja ja marskimaita jokien suistoilla jne. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa puoliaavikon kasveja yhdessä nahkealehtisen matalan pensaston kanssa. Välimeren kasvillisuus on rehevintä seuduilla, joissa on runsaimmat talvisateet. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot

Eräs tapa rajata Euroopan osat:
ValtioPinta-ala (km²)Asukasluku
(arvio 1.7.2002)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki
Alankomaat41 52616 318 199393,0Amsterdam, Haag
Albania28 7483 544 841123,3Tirana
Andorra46868 403146,2Andorra la Vella
Armenia 129 8003 229 900101Jerevan
Azerbaidžan 239 7304 198 491105,7Baku
Belgia30 51010 274 595336,8Bryssel
Bosnia-Hertsegovina51 1294 448 50077,5Sarajevo
Britannia244 82059 778 002244,2Lontoo
Bulgaria110 9107 621 33768,7Sofia
Espanja 3498 50640 077 10080,4Madrid
Georgia 2
Abhasia 4
Etelä-Ossetia 4
69 700


4 661 473


64


Tbilisi


Irlanti70 2803 883 15955,3Dublin
Islanti103 000279 3842,7Reykjavík
Italia301 23057 715 625191,6Rooma
Itävalta83 8588 169 92997,4Wien
Kazakstan 22 717 30015 185 844Astana
Kreikka 5125 91110 256 31781,5Ateena
Kosovo 410 8872 200 000202,076Priština
Kroatia56 5424 390 75177,7Zagreb
Kypros 1
Pohjois-Kypros 6
5 995

780 133

130,1

Nikosia

Latvia64 5892 366 51536,6Riika
Liechtenstein16032 842205,3Vaduz
Liettua65 2003 601 13855,2Vilna
Luxemburg2 586448 569173,5Luxemburg
Makedonia25 3332 054 80081,1Skopje
Malta316397 4991 257,9Valletta
Moldova
Transnistria 7
33 843

4 434 547

131,0

Chişinău

Monaco1,9531 98716 403,6Monaco
Montenegro13 812616 25848,7Podgorica
Norja324 2204 525 11614,0Oslo
Puola312 68538 625 478123,5Varsova
Portugali 891 56810 084 245110,1Lissabon
Ranska 9547 03059 765 983109,3Pariisi
Romania238 39121 698 18191,0Bukarest
Ruotsi449 9648 876 74419,7Tukholma
Saksa357 02183 251 851233,2Berliini
San Marino6127 730454,6San Marino
Serbia88 3618 023 55790,80Belgrad
Slovakia48 8455 422 366111,0Bratislava
Slovenia20 2731 932 91795,3Ljubljana
Suomi337 0305 183 54515,4Helsinki
Sveitsi41 2907 301 994176,8Bern
Tanska43 0945 368 854124,6Kööpenhamina
Tšekki78 86610 256 760130,1Praha
Turkki 2783 56270 586 25693Ankara
Ukraina603 70048 396 47080,2Kiova
Unkari93 03010 075 034108,3Budapest
Valko-Venäjä207 60010 335 38249,8Minsk
Vatikaani0,449002 045,5Città del Vaticano
Venäjä 217 075 400142 200 00026,8Moskova
Viro45 2261 415 68131,3Tallinna
Yhteensä26 650 000731 000 00070
  • 1 Armenian ja Kyproksen katsotaan kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan, mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
  • 2 Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Turkki ja Venäjä sijaitsevat maantieteellisesti osittain Aasian puolella, joten luvuissa on otettu huomioon ainoastaan Euroopan-puoleiset osat.
  • 3 Lukuihin ei ole laskettu mukaan Afrikkaan kuuluvia Kanariansaaria eikä Ceutaa ja Melillaa.
  • 4 Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat julistautuneet yksipuolisesti itsenäisiksi, minkä on vain kaksi YK:n jäsenvaltiota tunnustanut. Kosovo on julistautunut yksipuolisesti itenäiseksi, minkä vain 56 YK:n jäsenmaata on tunnustanut.
  • 5 Lukuihin ei ole laskettu Aasiaan kuuluvia Dodekanesian saaria eikä Pohjois-Egean saariryhmän kreikkalaisia saaria (paitsi Eurooppaan kuuluvat Agios Efstratios ja Limnos).
  • 6 Pohjois-Kyproksen turkkilaisalue on julistautunut yksipuolisesti itsenäiseksi, minkä on vain yksi YK:n jäsenvaltio tunnustanut.
  • 7 Transnistria on julistautunut yksipuolisesti itsenäiseksi, mitä ei ole yksikään YK:n jäsenvaltio tunnustanut.
  • 8 Lukuihin ei ole laskettu mukaan Afrikkaan kuuluvaa Madeiran saariryhmää.
  • 9 Luvuissa on otettu huomioon vain Ranskan Euroopassa sijaitsevat osat.

Kaupungit

Euroopassa on 17 kaupunkia, joissa on yli 1,5 mijoonaa asukasta. Vuoteen 1950 asti maailman suurimpien kaupunkien joukossa oli eurooppalaisia pääkaupunkeja, mutta kehitysmaiden väestönkasvu ja kaupungistuminen ovat ajaneet ohi. Euroopan suurin kaupunki pinta-alaltaan on Rovaniemi.

Väestö

Euroopan eri osien valtauskonnot:
██ katolisuus

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[6]

Kielet

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[7] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[8] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Katso myös

Kirjallisuus

Suomeksi

  • Ville Hytönen & Pauli Rautiainen (toim.): Uusi Atlantis. Puheenvuoroja Euroopan utopioista ja dystopioista. Turku. Savukeidas, 2009.

Englanniksi

  • Norman Davies: Europe: A History

Lähteet

  1. Europe MSN Encarta Encyclopedia
  2. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
  3. Otavan Suuri Ensyklopedia, 2. osa (Cid-Harvey), art. Eurooppa, Otava 1977, ISBN 951-1-04170-3
  4. Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
  5. Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
  6. The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
  7. Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
  8. Muslims in Europe BBC, 2005

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eurooppa.

ace:Iërupa.

 

todas as traduções do Eurooppa


Conteùdo de sensagent

  • definição
  • sinónimos
  • antónimos
  • enciclopédia

 

5933 visitantes em linha

calculado em 0,032s