Pierre Abélard
Wikipedia
Pierre Abélard (Petrus Abelardus, 1079 – 21. huhtikuuta 1142) oli ranskalainen teologi, skolastinen filosofi ja säveltäjä. Hän on skolastisen metodin perustaja yhdessä Alexandre de Halesin kanssa. Hänen rakkaustarinastaan Héloïsen kanssa on tullut legendaarinen.
Sisällysluettelo |
Elämä
Lapsuus
Abélard syntyi Nantesin lähellä yläluokkaiseen perheeseen, mutta hän ei halunut antautua perinteen mukaisesti sotilaaksi. Kuin ihmeen kautta hänen isänsä antoikin hänelle luvan lähteä opiskelemaan. Abélard oli nopea oppimaan, ja hän keskittyi tuolloin muodissa olleeseen dialektiikkaan, joka oli tullut tunnetuksi Aristoteleen teosten latinankielisten käännösten kautta. Tätä filosofian osa-aluetta opetettiin tuolloin vapaamielisimmissä katedraalikouluissa.
Nominalistina tunnettu Roscellinus, Combiegnen tunnettu kaniikki, väittää olleensa Abélardin opettaja. Tämä ehkä tapahtui Abélardin nuoruusvuosina, kun hän vaelsi koulusta toiseen saadakseen opetusta ja harjoitusta, tai ehkä joinain myöhempinä vuosia, joista ei ole säilynyt riittävästi historiallista tietoa.
Filosofi ja teologi
Lopulta Abélard päätyi Pariisiin, ja ryhtyi seuraamaan Wilhelm Champeauxlaisen, Anselm Canterburylaisen oppilaan, opetusta Notre Damen katedraalikoulussa. Abélardin kehittämä konseptualismi ja myös nominalismi syrjäyttivät paljolti Pyhän Anselmin filosofiset opit. Tästä opettajasta tuli myöhemmin hänen katkera vihollisensa.
Vuoden 1102 tienoilla, ollessaan vasta 22-vuotias, hän toimii opettajana itse perustamassaan koulussa Melunissa, Pariisin seudulla. Tässä oppilaitoksessaan hän opetti retoriikkaa ja skolastista filosofiaa. Myöhemmin hän muutti Corbeiliin, Pariisin lähelle, ollakseen lähempänä keskeistä keskustelupaikkaa. Hän oli loistava opettaja ja hänellä oli menestystä oppilaiden suhteen. Menestyneenä opettajana hän soi itselleen oikeuden ja mahdollisuuden hyökätä sekä Wilhelm Champeauxlaisen opettamaa realistista oppia että Roscellinuksen nominalismia vastaan. Hän aloitti teologian opinnot varsin myöhään, mutta hänen menestyksensä tämän oppiaineen puitteissa oli yhtä merkittävää kuin filosofiassakin.
Kun Abélard palasi Pariisiin vuonna 1108, hän kohtasi uudelleen vanhan opettajansa ja kilpailijansa Wilhelm Champeauxlaisen. Tästäkin tapaamisesta Abélard selviytyy voittajana. Pariisissa hän perusti koulunsa Sainte-Genevièven kukkulalle, jolta näkyy Notre Damen katedraali ja jolla paikalla sijaitsee nykyisin niin sanottu vanha Sorbonne. Hän kävi seuraamassa Anselmin luentoja Laonissa. Hänen filosofinen ja teologinen uransa oli huipussaan, ja oppilaat tulivat kaikkialta kuulemaan hänen luentojaan. Vuonna 1115 hänet nimittiin Notre Damen katedraalin kaniikiksi.
Abélard ja Héloïse
Filosofista ajattelua tunnetumpi Abélard on ollut rakkaudestaan Héloïseen. Pappien, munkkien ja korkeidenkaan kirkkoisien avio- ja avoliitot, useine lapsineen, eivät olleet harvinaisia keskiaikaisessa yhteiskunnassa. Usein kuitenkin näille suhteille saatettiin asettaa suurempia moraalisia vaatimuksia kuin rahvaan ihmisille ja heidän liitoilleen.
Notre Damen katedraalin kaniikkina toiminut Fulbert nousi keskeiseen rooliin myös Abélardin elämässä. Hänen veljentyttärensä Héloïse, joka oli syntynyt noin vuonna 1101, oli Abélardin oppilas ja asui sisäoppilaitoksessa. Opettajan ja nuoren, yli kaksikymmentä vuotta nuoremman, oppilaan välille syntyi kiihkeä rakkaussuhde. Kun rakastuneet huomasivat Héloïsen olevan raskaana, he pakenivat yhdessä Bretagneen, missä heille syntyi poika Astrolabius. Tämän jälkeen, lauhduttaakseen Héloïsen hurjistunutta setää, Abélard ehdotti salaista avioliittoa, jonka he solmivatkin ja saivat näin keskinäisen suhteensa kuntoon.
Kaniikki, setä Filbert oli kuitenkin raivoisaan ja halusi kostaa kokemansa häpeän. Hän palkkasi miehet kostamaan teon, ja nämä kuohitsivat Abélardin. Tämä teko aiheutti suuren skandaalin, sillä tämä rangaistus oli yleensä tarkoitettu raiskaajille. Lisäksi kyseessä oli yksityinen kosto ja siten siinä mentiin kuninkaan tuomiovaltaan kuuluvalle alueelle. Lisäksi koska teko tapahtui Notre Damen piispanistuimen alaisuudessa ja sen kohteena oli yksi aikakauden tunnetuimmista filosofeista ja teologeista, tapaus kosketti koko kuningaskuntaa.
Kaksi teon suorittanutta saivat rangaistuksen vanhan ”silmä silmästä” -lain mukaisesti, jonka lisäksi heidän silmänsä sokaistiin. Héloïsen setä Filbert puolestaan, teon teettäjänä, hirtettiin. Héloïse meni tapahtuman seurauksena luostariin, mutta jatkoi silti kirjeenvaihtoa miehensä kanssa. Kirjeenvaihto julkaistiin kirjana vuoden 1130 tienoilla nimellä Lettres d'Abélard et d'Héloïse, joka oli osaltaan luomassa legendaa rakastavaisista. Héloïse säilytti kuitenkin älyllisen ja henkisen itsenäisyytensä suhteessa Abélardiin, vaikka oli vasta noin 20-vuotias kun vetäytyi luostarin rauhaan. Aikaa myöten hän lisäksi havaitsi Abélardin muuttuneen vainoharhaiseksi.
Abélardin myöhemmät vaiheet
Kastraation myötä Abélard menetti mahdollisuuden toimia kirkollisessa tai kirkolliseen opetukseen liittyvässä tehtävässä. Näin luostarielämä jäi hänen ainoaksi mahdollisuudekseen.
Abélardin elämässä alkoi pitkä ja monivaiheinen kierto eri luostareissa. Lisäksi hän perusti uudelleen koulunsa Maisonceileen vuonna 1120. Jälleen kerran hänen luentonsa olivat täynnä innokkaita oppilaita. Hän sai kuitenkin itselleen arkkivihollisen niin filosofisessa kuin teologisessakin ajattelussa Bernard de Clairvaux'sta. Lopulta heidän kiistansa johti siihen, että Abélard tuomittiin harhaoppisuudesta.
Abélard kuoli 21. huhtikuuta 1142 Saint-Marcelin luostarissa lähellä Chalon-sur-Saônnea. Abélardin perustaman luostarin raunioita on nykyisinkin nähtävissä lähellä Troyesin kaupunkia. Abélardin ruumiin jäännöksiä, tai ainakin sellaisina pidettyjä, on siirretty monesti. Nykyisin Abélardin viimeistä lepopaikkaa voi käydä katsomassa Pariisissa Père Lachaisen hautausmaalla.
Tuotanto
Keskeiset teokset
- Theologia
- Dialectica
- Histoire de mes malheurs (Historia Calamitatum)
- Six planctus (musiikkia - neumes)
Teologia
- Theologia Summi Boni
- Theologia Christiana
- Theologia Scholarium
- Sic Et Non
- Ethica sive Scito te ipsum
- Dialogus inter Philosophum, Christianum et Iudaeum
- Soliloqium
- Commentaria In Epistolam Pauli ad Romanos
- Problemata Heloissae
- Apologia Ne juxta Boethianum
- Confessio fidei Universis
- Confessio fidei ad Heloisam
- Sermones - Epistola introductoria Abaelardi
- Expositio Orationis Dominicae
- Expositio Symboli Apostolorum
- Expositio Symboli Athanasii
- Expositio in Hexaemeron
Dialektiikka
- Dialectica
- De intellectibus
- Glossae super Topica
- Introductiones parvulorum
- Logica Ingredientibus
- Logica Nostrorum Petitioni
- De generibus et speciebus
- Sententie secundum Magistrum Petrum
Aiheesta muualla
- Peter Abelard (Stanford Encyclopedia of Philosophy) (englanniksi)
- Peter Abelard and the origins of Nominalism (englanniksi)
- Peter Abelard (Catholic Encyclopedia) (englanniksi)
- Peter Abelard: Historia Calamitatum: The Story of My Misfortunes (englanniksi)
Alkuin ·Rabanus Maurus ·Johannes Scotus Eriugena ·Avicenna ·Petrus Damianus ·Avicebron ·Anselm Canterburylainen ·Roscellinus ·Bernardus Chartreslainen ·Theodoricus Chartreslainen ·Avempace ·Gilbertus Porretanus ·Pierre Abélard ·Willelmus Concheslainen ·Petrus Lombardus ·Johannes Salisburylainen ·Averroës ·Maimonides ·Robert Grosseteste ·Albert Suuri ·Alexander Halesilainen ·Petrus Hispanus ·Willelmus Auvergnelainen ·Henri Ghentiläinen ·Roger Bacon ·Bonaventura ·Tuomas Akvinolainen ·Sigerus Brabantilainen ·Boethius Dacialainen ·Mestari Eckhart ·Johannes Duns Scotus ·Wilhelm Ockhamilainen ·Jean Buridan ·Godefridus Fontaineslainen ·Aegidius Roomalainen
.