Ennustaminen
Wikipedia
|
Ennustaminen on tulevaisuutta koskevan arvion esittämistä järkiperäisesti (esimerkiksi tieteelliset ennusteet[1]) tai taikuuteen perustuen[2]. ”Povaamisella” tarkoitetaan yleensä asiakkaalle maksua vastaan tai itselle suoritettua tulevaisuuteen katsomista, kun taas ennustamisella voidaan tarkoittaa enteiden tulkitsemista, jolla voi olla myös uskonnollinen ulottuvuus. Ennustamisella on lukuisissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa pitkät perinteet.[3]
Menetelmät
Useat ennustusmenetelmät ovat liittyneet erilaisiin luonnonilmiöihin. Ennustusmenetelmät voidaan jaotella usealla tavalla. Vuonna 1619 englantilainen okkultisti Robert Fludd luetteli kahdeksan erilaista menetelmää. Nämä olivat kiromantia, fysionomia, geomantia, genethlialogia, profetia (nykymuodossa kanavointi), Ars memoria (joka oli eräänlainen muistamiskeino) ja viimeisenä Pyramidum scientia. Nykyään nimettyjä menetelmiä on noin 140. Ennustamiseen liittyy käsitys siitä, mistä lähteestä tulevaisuutta koskeva tieto saadaan. Eräs vanha luokittelutapa on niin sanotut ”olemuksen tikapuut”, joiden ylimmät puolat ovat taivaassa ja alimmat helvetissä. Ihmiskunta jää tikapuiden keskikohtaan. Menetelmät jaoteltuina ylimmästä alimpaan ovat:[3]
- Taivaalliset asiat
- Tulen elementit
- Ilman elementit
- Veden elementit
- Maan elementit
- Ihmiskunta
- Sanat, kirjaimet ja numerot
- Eläimet
- Kasvit
- Metallit ja kivet
- Henget ja demonit
Taivaalliset asiat
Taivaalla näkyviä ilmiöitä kuten tähdenlentoja sekä kuun- ja auringonpimennyksiä on varhaisina aikoina pidetty merkkeinä tärkeistä tapahtumista. Näille on laitettu suuri painoarvo, koska niiden on nähty olevan jumalten aikaansaannosta. Taivaallisista asioista ennustamiseen voidaan lukea muun muassa astrologia, meteoromantia eli erilaiset sääilmiöistä tehtävät ennustukset sekä oneiromantia eli unista ennustaminen, koska unien on uskottu olevan jumalten lähettämiä viestejä.[3]
Elementit
Elementit ovat yksi okkultismin tärkeistä periaatteista, ja erilaiset luonnonvoimien haltijat ovat tyypillisiä etenkin pakanallisille uskonnoille. Tulesta ennustamista kutsutaan pyromantiaksi, ilmasta ennustamista aeromantiaksia, vedestä ennustamista hydromantiaksi ja maasta ennustamista geomantiaksi. Näistä neljästä lajista on olemassa lukuisia erilaisia muunnoksia, kuten lyknoskopia, amenoskopia, pegomantia tai halomantia. Maasta ennustamisen menetelmät liittyvät yleensä maahan heitettäviin esineisiin kuten kiviin tai luihin.[3]
Ihmiskunta
Ihmiskunta sijoitetaan uskonnollisessa ja okkulttisessa ajattelussa eräänlaiseen keskipisteeseen. Ihmisessä on nähty mikrokosmos eli vastaavuus makrokosmokselle, ja siksi on ajateltu että ihmisen fyysisestä olomuodosta voidaan päätellä paitsi persoonallisuuteen, myös yksilön tulevaisuuteen liittyviä asioita. Tähän ennustamisen lajiin kuuluvat erilaiset ihmisten fysiologiset piirteet, kuten kasvojen piirteet tai kämmenen muodot ja uurteet. Tähän liittyviä ennustamisen lajeja ovat muun muassa palmistria, karomantia ja alun perin ennustusmenetelmänä käytetty frenologia.[3]
Sanat ja kirjaimet
Kirjaimista ja sanoista ennustaminen voi yksinkertaisimmillaan olla eräänlainen ”onnenpyörä”, jota pyöräyttämällä osoitin pysähtyy tiettyyn kohtaan. Helppo menetelmä on myös bibliomantia, jossa avataan Raamattu tai muu kirja satunnaisesta kohdasta. Grammatomantialla voidaan tarkoittaa esimerkiksi ouija-lautaa, jota käytetään usein spiritistisissä istunnoissa. Numeroista ennustamiseen liittyvät muun muassa nopan heittäminen ja numerologia, jossa sanoista ja kirjaimista lasketaan numero- tai lukuarvoja. Myös erilaiset symbolit voi lukea kuuluvaksi tähän ryhmään. Kortit kuten tarot ovat suosittuja ennustusvälineitä, ja myös riimuja on käytetty ennustamisessa.[3]
Eläimet
Eläimistä ennustamiseen kuuluvat muun muassa alektromantia, jossa kukko laitetaan jyvistä tehdyn ympyrän sisälle, jossa jokaisen jyvän kohdalla on kirjain. Kukon nokkimista jyvistä voidaan siten muodostaa sanoja. Ikthyomantiassa tarkkaillaan kalojen liikkeitä vedessä, kun niille heitetään ruokaa. Yksi vanhimmista ennustusmuodoista on eläinten sisälmyksistä ennustaminen. Tätä harjoittivat muun muassa antiikin Rooman haruspeksit.[3]
Kasvit
Floromantia eli kukista ennustaminen on menetelmä, jossa nypitään kukasta terälehdet yksi kerrallaan. Samalla luetellaan vaihtoehtoja (kuten rakastaa – ei rakasta), ja tulos on se vaihtoehto joka osuu viimeisen terälehden kohdalle. Muita kasveista ennustamisen mentelmiä ovat muun muassa teen tai kahvin poroista ennustaminen eli tasseomantia.
Metallit ja kivet
Kivistä ennustamisen tunnetuin muoto lienee kristallipallosta ennustaminen eli krystallomantia[3]. Nykyisin useille tuttu metallin avulla ennustamisen muoto on uudenvuoden meno, jossa sulaa tinaa kaadetaan vesiastiaan, ja jähmettyneestä muodosta tulkitaan tulevan vuoden tapahtumia. Katoptromantiassa ennustamiseen käytetään peiliä[3].
Henget ja demonit
Henkien tai demonien kutsuminen eli manaaminen on eräs vanhastaan tunnettu keino salattujen tietojen saamiseen. Useimmissa menetelmissä täytyy tietää tarkkaan kutsuttujen henkien nimet sekä esimerkiksi kuun tai muiden planeettojen liikkeistä riippuvat ajat, jolloin manaaminen voidaan suorittaa. Useissa grimoireissa on listattu erityisesti sellaisia demoneja, joiden on tiedetty olevan taitavia tulevaisuutta koskevissa tiedoissa.[3]
Kuolleiden manaamista kutsutaan nekromantiaksi, vaikka termi viittaakin ruumiiden käyttämiseen apuna ennustamisessa. Tulevaisuutta koskevan tiedon hankkimiseen kuolleilta kutsutaan myös skiomantiaksi. Ehkä tunnetuin esimerkki skiomantiasta on kertomus Raamatun kuningas Saulista, joka pyysi noitaa manaamaan esiin profeetta Samuelin hengen.[3]
Suomalaiset ennustajina
Suomalaiset ovat ennustaneet monilla tavoilla. Säätä on ennustettu luonnossa esiintyvistä merkeistä, kuten säätilan, lumen määrän, marjojen määrän ja monien muiden tekijöiden avulla. Eräs sään ennustamiseen käytetty väline on katolle tai katonrajaan asetettu puupalkki, jonka muutokset säätilan mukaan tulkittiin merkeiksi tulevasta säästä.
Arpominen tarkoitti alun perin enneiden, tulevien tai salattujen asioiden ennustamista, jonka suoritti arpoja, noita tai tietäjä arpakannuksen tai muun esineen avulla. Arvottaessa lausuttiin arpasanat eli tietty arpomiseen liittyvä loitsu.[4]
Eräs käytetty tapa oli pärepuikoista ennustaminen. Siinä valmistettiin aluksi kourallinen puupuikkoja, joihin jokaiseen tehtiin oma merkki. Arpasanoja lausuen joukosta valittiin yksi puikko, jonka merkistä pääteltiin tapahtumien kulku. Muita arpomistapoja oli terälehtien irti nykäisy päivänkakkarasta. Terälehdille oli etukäteen annettu eri merkitys. Sulatettua tinaa saatettiin valaa veteen ja ennustaa valun muodoista. Myös viinan helmeilystä ja kahvinporoista voitiin ennustaa.[5]
Kalevalassa Pohjolan emäntä neuvoi Pohjan piikaa arpomisessa. Kyläilemään tulevien vieraiden asia voitiin ennustaa panemalla pihlajaisia puita tuleen. Jos puista vuoti vettä, niin Pohjolassa saatiin elää rauhassa. Jos puista vuoti verta, niin sota oli tulossa. Jos puut vuotivat mettä, niin saapuvat vieraat olivat kosijoita.[6]
Nuoret ja naimattomat ovat katsoneet uudenvuodenyönä ”onnenpeilistä” merkkejä tulevasta puolisosta. Rauhallisen huoneen pöydälle mieluummin mustalle liinalle, tai jos mahdollista kuolinliinalle, oli asetettu vastakkain kaksi peiliä, jotka muodostivat päättymättömän peilikäytävän. Peilien molemmille puolille sytytettiin kynttilät. Voitiin myös laittaa toiselle puolelle viinilasi ja toiselle vesilasi. Siitä, kumman puolelta sulhanen tuli esille, voitiin päätellä, oliko hän juoppo.[7]
Lähteet
- ↑ Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Verkossa.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ 3,00 3,01 3,02 3,03 3,04 3,05 3,06 3,07 3,08 3,09 3,10 Walker, Charles: The encyclopedia of secret knowledge. [S.I.]: Limited Editions, 1995. ISBN 0-09-181113-9. (englanniksi)
- ↑ Uusi tietosanakirja. 1, A–Arb. Helsinki: Tietosanakirja, 1960.
- ↑ Iso tietosanakirja. 1 osa, A–Berwick. Helsinki: Otava, 1931.
- ↑ Kalevala 18:561–584.
- ↑ Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen, s. 18–20. 24. painos (1. laitos 1950). Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 951-1-12544-3.
Katso myös
Kirjallisuutta
- Ketola, Tuija: Ennustaminen: Modernin naisen maaginen maailma?. SoPhi 101. Jyväskylä: Minerva, 2006. ISBN 952-5591-53-0.
Ennustuskirjallisuutta
- Dee, Nerys: Korteista ennustaminen. (Fortune-telling by playing cards: New guide to the ancient art of cartomancy, 1982.) Suomentanut Eeva-Liisa Jaakkola. Helsingissä: Otava, 1983 (3. painos 2005). ISBN 951-1-07205-6.
- Suuri ennustuskirja. (Predicting your future.) Suomennos: Eija Hirvonen. Jyväskylä: Gummerus, 1992. ISBN 951-20-3845-5.
Aiheesta muualla
- Risto Selin: Ennustaminen. Teoksessa Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Ursan julkaisuja 81. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4.
- Jussi Kaksonen: Maaginen maailmankatsomus elää vahvana. Etelä-Suomen sanomat 24.9.2006.
- Sari Miettunen: Magia koukuttaa naisia. Turun sanomat 5.11.2006.
- Mikael Nederström: Ennustaja mukana elämänvalinnoissa. Skeptikko 4/2006. (PDF, s. 38).
.