Pähkinä
Wikipedia
Pähkinät ovat kasvitieteellisesti kuivia, aukeamattomia hedelmiä.[1]. Kypsänä pähkinöiden sisällä on kuitenkin syötävä sydän. Jotkut eläimet, esimerkiksi oravat, keräävät ja syövät pähkinöitä.
Kaupallisesti merkittäviä pähkinöitä:
- Hasselpähkinä, Coryllus avellana. Suurin kasvatusalue Turkki[2], jossa pähkinää kasvatetaan Mustanmeren alueella, noin 50 km leveällä vyöhykkeellä. Pähkinäpensas kukkii tammi-helmikuussa, siirtyy lepoon kylmimmäksi ajaksi ja jatkaa kasvuaan huhtikuussa. Sadonkorjuu syys-lokakuussa. Turkissa sitä viljellään pienillä perheviljelmillä, jotka saavat pääasiallisen elantonsa parin hehtaarin viljelmiltään. Sato poimitaan käsin puista ja varisseet maasta. Pähkinät varastoidaan säkeissä taivasalla tai takapihojen kojuissa. Hasselpähkinä säilyy kohtalaisesti kuoressaan.
- Kastanja
- Pekaanipähkinä
Kaupallinen käyttö
Osa pähkinöistä myydään eteenpäin kuorineen ja osa kuorittuna. Pähkinät voidaan myydä prosessoijille, jotka maksavat kasvattajille pähkinöistä laadun mukaan. Koko ja vioittuneiden osuus vaikuttavat hintaan. Prosessoijat puhdistavat pähkinät, lajittelevat koon mukaan sekä poistavat kuoret. Pähkinät tarkastetaan ja puhdistetaan käsin. Ne voidaan paahtaa, pieniä hakkeeksi ja pakata vakuumiin.
Turkista viedään hasselpähkinöitä pääasiassa Eurooppaan, jossa Saksa on suurin ostajamaa. Hasselpähkinää kasvatetaan myös Italiassa ja Espanjassa.
Katso myös
Seuraavat lajit eivät ole kasvitieteellisesti pähkinöitä vaan luumarjan kiviosia tai muunlaisen hedelmän siemeniä[3], mutta ruoanlaittomielessä ne usein lasketaan pähkinöiksi:
- Australianpähkinälähde?
- Cashewpähkinä
- Kookospähkinä
- Maapähkinä
- Manteli
- Pistaasipähkinä
- Saksanpähkinä
- Parapähkinä
Viitteet
.