Päihde
Wikipedia
Päihde (joskus psykoaktiivinen yhdiste) on aine tai valmiste joka aiheuttaa yleensä väliaikaisia muutoksia ihmisen aistimuksiin, mielialaan, tietoisuuteen tai käytökseen. Yleisimmin päihteiksi nimitettyjä aineita ovat alkoholi, huumeet tai muut päihdyttävät aineet. [2]
Päihteitä käytetään rentoutumistarkoituksessa, mutta riippuvuuden synnyttyä niitä käytetään myös vieroitusoireiden torjuntaan. Monia päihteinä käytettyjä aineita käytetään myös lääkkeinä, erityisesti neurologisten ja psyykkisten sairauksien sekä kivun hoidossa.[3] Esimerkiksi heroiini kehitettiin alun perin särky- ja yskänlääkkeeksi, eikä sen uskottu aiheuttavan riippuvuutta[4]. Päihteitä saatetaan käyttää myös joidenkin kulttuurien uskonnollisissa rituaaleissa.[5]
Huumeet eli huumausaineet ovat päihteitä, joiden kauppa ja/tai hallussapito on laissa säädetty rangaistavaksi teoksi.[6]
Sisällysluettelo |
Päihteet, huumeet ja lääkkeet
Huume on 1960-luvun lopussa suomen kieleen yleistynyt lyhyempi muoto termistä huumausaine. Jonkin aineen määritteleminen huumeeksi tapahtuu lainsäädännöllisin perustein. Aine luokitellaan huumausaineeksi silloin, kun sitä käytetään muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen.
Päihteiden ja huumeiden ero on myös kulttuurisidonnaista. Länsimaisessa kulttuurissa sallittuina päihteinä on perinteisesti pidetty alkoholia, kun taas esimerkiksi Etelä-Amerikassa yleisin päihde on ollut kokapensaan lehdet ja Kaakkois-Aasiassa kannabis. Tämä kulttuurisidonnaisuus on synnyttänyt jännitteitä kun eri kulttuurien huumausainekäsitykset ovat kohdanneet esimerkiksi maahanmuuton seurauksena. Länsi-Euroopassa tällaiseksi kysymykseksi on noussut muun muassa mieto piriste kati, joka on Somaliassa, Etiopiassa ja Jemenissä yleisesti käytettyä ja sosiaalisesti hyväksyttyä, mutta joka länsimaissa yleensä luokitellaan huumeeksi.[7]
Varhaishistoria
Päihteitä on käytetty ihmiskunnan koko tunnetun historian ajan. Arkeologisia todisteita psykoaktiivisten päihteiden käytöstä on löydetty ainakin viimeiseltä 10 000 vuodelta, ja historiallisia todisteita eri kulttuurien käyttämistä päihteistä viimeiseltä 5 000 vuodelta.[8]
Päihteet lääketieteellisesti määriteltyinä
Erään määritelmän mukaan päihteitä ovat aineet, jotka aiheuttavat riippuvuutta. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin mukaan päihde "päihtymistarkoitukseen käytetty, psyykkisiin toimintoihin vaikuttava aine" [2]. Päihteen ja elintarvikkeen raja on jossain tapauksissa vaikea määritellä, koska monet yleisesti käytetyt nautintoaineet, kuten esimerkiksi kahvi, sisältävät pieniä määriä päihdyttäviä ja riippuvuutta aiheuttavia aineita.[9] Tohtori Neal L. Benowitzin luokittelu eräistä kemiallisista yhdisteistä viiden ongelma-alueen suhteen on
Aine | Vieroitus | Vahvistus | Toleranssi | Riippuvuus | Päihdyttävyys |
---|---|---|---|---|---|
Nikotiini | 3 | 4 | 4 | 1 | 6 |
Heroiini | 2 | 2 | 2 | 2 | 2 |
Kokaiini | 3 | 1 | 1 | 3 | 3 |
Alkoholi | 1 | 3 | 4 | 4 | 1 |
Kofeiini | 4 | 5 | 3 | 5 | 5 |
Kannabis | 5 | 6 | 5 | 6 | 4 |
Luokittelussa vieroitus tarkoittaa aineen aiheuttamien vieroitusoireiden vakavuutta, vahvistavuus aineen kykyä saada koehenkilöt ottamaan sitä uudelleen ja preferoimaan sitä muihin aineisiin nähden, toleranssi sitä, kuinka paljon ainetta tarvitsee ottaa tyydyttääkseen himon siihen, riippuvuus aineen käytön lopettamisen vaikeutta ja päihdyttävyys liittyy aineen aiheuttaman riippuvuuden ongelmallisuuteen ja sen aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin.[10]
Huumeet juridisesti
Suomen huumausainelain mukaan huumausaineita ovat ne aineet ja valmisteet, jotka on lueteltu huumausaineita koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksissa vuodelta 1961 (Sopimussarja 43/65) sekä psykotrooppisia aineita koskevassa yleissopimuksessa (Sopimussarja 60/76) tarkoitettuja aineita ja valmisteita. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksillä määrätään tarkemmin mitkä nämä aineet ja valmisteet ovat. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää siten yksittäistapauksittain siitä, mitkä aineet tai valmisteet ovat huumausaineita. Kun uusia nk. designer-huumeita tuotetaan jatkuvasti kehittelemällä psykoaktiivisista aineista uusia johdannaisia, ei päihteen juridinen määritelmä käsitä kaikkia sellaisia tajuntaan vaikuttavia aineita, jotka mielletään päihteiksi.
Kaavio psykoaktiivisista eli psyykeen vaikuttavista aineista
Huom. Kaikki psyykeen vaikuttavat aineet eivät ole päihteitä, eikä niitä voi käyttää päihtymistarkoitukseen. Kaaviossa mainittavista mm. antipsykootteja (psykoosilääkkeitä), MAO-estäjiä (Parkinsonin taudin ja masennuksen lääkkeitä) ja SSRI-lääkkeitä (masennuslääkkeitä) ei yleensä voi käyttää päihtymiseen, edes yliannoksia ottamalla.
Selitteet
- Primääriset ryhmät
- Sininen: Stimulanttivaikutus korostuu vasempaan yläkulmaan päin mentäessä.
- Punainen: Depressanttivaikutus eli masentava vaikutus korostuu oikeaan alakulmaan päin mentäessä.
- Vihreä: Hallusinogeenit ovat psykedeelisiä vasemmalla, dissosiatiivisia oikealla, huonommin vaikutuksiltaan ennakoitavissa alhaalla ja oikealla, ja voimakkaampia vaikutuksiltaan alhaalla.
- Vaaleanpunainen: Antipsykoottiset eli psykoosia estävät/korjaavat aineet ovat rauhoittavampia ja väsyttävämpiä oikealla.
- Sekundaariset ryhmät
- Syaani (Vaaleansininen): Stimulanttien (Sininen) ja psykedeelisten hallusinogeenien (Vihreä) limittyminen — Primäärisillä psykedeeleillä on stimuloiva vaikutus.
- Keltainen : Depressanttien (Punainen) ja dissosiatiivisten hallusinogeenien (Vihreä) — Primäärisillä dissosiatiiveillä on depressantti-vaikutus.
- Laventelinsininen: Stimulanttien (Sininen) ja antipsykoottien (Vaaleanpunainen) limittyminen - Modernit, ei-väsyttävät masennuslääkkeet.
- Lohenpunainen: Depressanttien (Punainen) ja antipsykoottien (Vaaleanpunainen) limittyminen - Vanhemmat, väsyttävät masennuslääkkeet ja anksiolyytit.
- Tertiääriset ryhmät
- Magenta (Purppuranpunainen): Stimulanttien (Sininen) ja depressanttien (Punainen) limittyminen — Esimerkki: nikotiini omaa molempien vaikutuksia.
- Valkoinen: Stimulanttien, depressanttien ja hallusinogeenien limittyminen — Esimerkki: THC omaa kaikkien kolmen ryhmän vaikutuksia.
- Taivaansininen: Stimulanttien, psykedeelien, hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen - empatogeenit / entaktogeenit.
- Persikankeltainen: Depressanttien, dissosiatiivisten hallusinogeenien ja antipsykoottien limittyminen
- Kvartääriryhmä
- Valkoisen vaaleanpunainen: Keskellä kaikkien neljän luokan limittyminen (Stimulantit, depressantit, hallusinogeenit ja antipsykootit) - Kannabis, joka sisältää sekä THC:ta että CBD:ta omaa kaikkien luokkien vaikutuksia, kallistuen hallusinogeeni-luokkaan koska THC on kannabiksen pääainesosa.[11]
Päihteiden vahingollisuus
Alkoholi aiheuttaa Suomessa eniten päihdekuolemia. Seuraavaksi yleisintä on kuolla lääkkeiden huumausainekäyttöön. Yleisimmin kuollaan tällöin kodeiinin, tramadolin, buprenorfiinin ja metadonin yliannostukseen.[12]
Britannian parlamentin alainen tieteellinen elin Science and Technology Committee on laatinut seuraavan luokittelun, jossa päihteet asetetaan järjestykseen niiden haitallisuuden siten, että ensimmäisenä on ihmisille vahingollisin: heroiini, kokaiini, barbituraatit, metadoni, alkoholi, ketamiini, bentsodiatsepiini, amfetamiini, psilosybiini, tupakka, buprenorfiini, kannabis, päihteinä käytettävät liuottimet, DOM, LSD, metyylifenidaatti, anaboliset steroidit, GHB, ekstaasi, alkyylinitriitit ja kati.[13]
Lähteet
- Sarvanti, Tapani 1997: Huumepolitiikka ja oikeudenmukaisuus. Stakes tutkimuksia 83. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Viitteet
- ↑ Nutt, David, Leslie A King, William Saulsbury, Colin Blakemore: Development of a rational scale to assess the harm of drugs of potential misuse. The Lancet, 2007, nro 369, s. 1047-1053.
- ↑ 2,0 2,1 Terveyskirjasto: Päihde
- ↑ Päihdelinkki: Lääkkeet
- ↑ Panu Hietaneva: Kannabiskauppias. Helsingin Sanomien Nyt liite 30.10.2009.
- ↑ Hallucinogens and Religion: Historical to Scientific Perspectives
- ↑ Terveyskirjasto: Huume
- ↑ National Drug Intelligence Center:Intelligence Bulletin: Khat (Catha edulis) D.A.R.E UK: KhatThe Social History of Alcohol and Drugs: An Interdisciplinary Journal
- ↑ M.D. Merlin. "Archaeological Evidence for the Tradition of Psychoactive Plant Use in the Old World". Economic Botany 57 (3): 295–323.
- ↑ Kysymyksiä ja vastauksia kahvista kahvi.net: Paahtimoyhdistys. Viitattu 19.10.2009.
- ↑ 10,0 10,1 Relative Addictiveness of Drugs
- ↑ William A. McKim. Drugs and Behavior: An Introduction to Behavioral Pharmacology. Prentice Hall, 2002, 5th edition. ISBN 0130481181.
- ↑ Pekka Hilutnen: Paha lääke. Image 6.7.2009. http://www.image.fi/node/2206
- ↑ s. 176
Katso myös
- A-klinikkasäätiö
- Depressantti
- Design-päihde
- Lääke
- Päihdepolitiikka
- Päihderiippuvuus
- Raittius
- Sekakäyttö
- Stimulantti
Kirjallisuutta
- Dahl, Päivi & Hirschovits, Tanja: Tästä on kyse: Tietoa päihteistä. Helsinki: YAD, Youth Against Drugs, 2002. ISBN 951-97615-2-7.
Aiheesta muualla
- Päihdelinkki, A-klinikkasäätiön sivusto päihteistä ja riippuvuuksista
- Erowid-tietokanta psykoaktiivisista aineista (englanniksi)
- Lycaeum-tietokanta psykoaktiivisista aineista (englanniksi)
- Huumaa-hanke. Elämäntapaliiton huumetyöhanke, jonka tarkoituksena on välittää tietoa huumekasvien viljelyn vaikutuksista..
.